OOK:ssa oli tammikuun haasteena ommella jotain,mikä kertoo keväästä.Kuinka minä sen tällä hetkellä näen ,kun talvi on yllättänyt  pakkasillaan ja runsaalla lumellaan ? Vaatimuksena oli tehdä työ käyttäen vain kahta kirjavaa ja kahta yksiväristä kangaspalaa.Pitkään pähkäiltyäni päädyin ompelemaan pannulapun :

Pannulapun  molemmilla puolilla on oma tarinansa,joka syntyi työn edistyessä :  Ylemmässä kuvassa  luonto elää kaamosaikaa , on päivälläkin  hämärää ja lunta satelee hiutaleina,tähtinä,kukkina,juuri sellaisina kuin me jokainen omilla silmillämme  taivaalta putoilevat hiutaleet näemme.Vasemmasta alakulmasta koko lapun ylittävä,  käsin keltaisella  langalla ommeltu, tikkaus kuvaa auringon valoa,joka iloksemme ja mielemme pirstykseksi on silloin tällöin  kevättä enteillen näyttäytynyt.

Pannulapun toisella puolella,alemmmassa kuvassa ,koemme jo vahvasti lähestyvän kevään.Valo on lisääntynyt,hämärä väistynyt ja päivä pidentynyt.Kuitenkin vielä hiljalleen satelee lunta.Puiden oksat koristautuvat vielä lumihuntuun.On auringon valoa ja järven jäällä  hankikannon aika.Pian talvi on takana,sillä lopulta valo voittaa,kevät koittaa!

Pannulapun kankaat ovat omasta varastosta lötynyttä puuvillaa,vieläpä jostain aikaisemmasta tilkkutyöstä jääneitä  valmiita tilkkuja.Sisällä vanutikattua kangasta,jota käytin 70-luvun alkupuolella 5-vuotiaan nuorimman poikani ulkoilupuvun vuorikankaana.Kyseinen poika täytti viime keväänä 40.Kirkkaan keltaisen  "aurinkolangan" on  kamera haalistanut harmittavasti,mutta muut värit ovat kutakuinkin todelliset.