Olen täällä viikolla muutamissa ryhmissä pitänyt esillä Kansan Raamattuseuran käynnistämää Venäjän kaukaisten metsävankiloiden "sukkalähetys"-projektia.Sain puhelinsoiton.Eräs mukana ollut vanhempi rouva sanoi:"Kyllä minulla niin sydäntä kosketti se Arkangelin asia.En itse pysty enää kutomaan,mutta tiedän ihmisen,joka kutoo.-Meni pari päivää ja taas meillä soi puhelin.Tuo samainen rouva iloisena sanoi:"Minäpä olen ollut nokkela tyttö.Nyt täällä olis sukat.Tule hakemaan."Eilen hain.-Kolme kaunista sukkaparia oli tuo rouva ostanut ja lahjoitti ne "sukkalähetykselle." Rakkaus on todella kekseliäs!